SÄÄNNÖT

NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

1§
Yhdistyksen nimi on Suomen Mieskuoroliitto ry, kotipaikka Helsinki ja kieli suomi. Suomen Mieskuoroliitto ry:stä (myöhemmin Liitto) voidaan käyttää epävirallista lyhennettä SMKL. Englanniksi Liiton epävirallinen nimi on Finnish Male Choir Association ja ruotsiksi Finlands Manskörsförbund.

TARKOITUS JA TOIMINTA

2§
Liiton tarkoituksena on toimia mieskuoroyhdistysten valtakunnallisena yhdyssiteenä sekä työskennellä mieskuorolaulun edistämiseksi maassamme. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto
– tekee tiedotus- ja opastustyötä suomalaisten mies- ja poikakuorojen sekä -lauluyhtyeiden toiminnan tukemiseksi ja perustamiseksi, mieskuorolaulun arvostuksen lisäämiseksi ja uusien laulajien saamiseksi mieskuorotoimintaan,
– tekee valtakunnallista neuvonta-, opetus-, valmennus- ja kasvatustyötä,
– järjestää kursseja ja koulutustapahtumia sekä tiedottaa mieskuorokentän ajankohtaisista asioista,
– hankkii jäsenistönsä käyttöön uutta mieskuoro-ohjelmistoa tilaamalla, julkaisemalla ja kustantamalla sävellyksiä ja sovituksia sekä järjestämällä sävellys- ja sovituskilpailuja,
– tekee yhteistyötä koti- ja ulkomaisten mieskuorojen, muiden kuoroliittojen ja musiikkijärjestöjen kanssa,
– järjestää valtakunnallisia musiikkijuhlia, kilpailuja ja muita vastaavanlaisia tilaisuuksia,
– tekee yksin ja yhdessä sidosryhmien kanssa yhteistyötä valtiovallan kanssa muun muassa tehden aloitteita sekä antaen ja välittäen lausuntoja.

3§
Toimintansa tukemiseksi Liitto voi, hankittuaan tarvittaessa asianomaisen luvan,
– ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää keräyksiä ja arpajaisia,
– hankkia varoja myymällä huomionosoitus- ja jäsentuotteita sekä harjoittamalla kustannus- ja julkaisutoimintaa,
– omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä perustaa rahastoja,
– periä omakustanteisia korvauksia jäsenilleen ja muille musiikkialan toimijoille tuottamistaan tapahtumatuotantoon, tiedotukseen ja musiikkikustannustoimintaan liittyvistä asiantuntijapalveluista.

JÄSENET

4§
Liiton varsinaisiksi jäseniksi voi hallitus hyväksyä
– rekisteröidyt mies- ja poikakuorot sekä -lauluyhtyeet tai sellaisten rekisteröidyt kannatusyhdistykset,
– julkisoikeudellisten yhteisöjen tai laitosten yhteydessä toimivat oikeuskelpoiset mies- ja poikakuorot sekä -lauluyhtyeet,
– ulkomailla toimivat oikeuskelpoiset mies- ja poikakuorot sekä -lauluyhtyeet.

Liiton oppilaitosjäseniksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoisia oppilaitoksia, opistoja ja seurakuntia, joiden yhteydessä toimii kuoroja ja lauluyhtyeitä.

Jäseneksi tai oppilaitosjäseneksi hyväksyttävän yhdistyksen tulee liittyä myös Sulasol ry:n ja Sulasolin alueellisen piirin jäseneksi.

Liiton kannattajajäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön.
Liiton kunniajäseneksi voi liittokokous kutsua henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut mieskuorolaulun hyväksi ja edistänyt Liiton pyrkimyksiä.
Liiton kunniajohtajaksi, jona voi olla yksi henkilö kerrallaan, voi liittokokous kutsua henkilön, joka on erittäin ansiokkaasti toiminut Liiton taiteellisena johtajana.
Liiton kunniapuheenjohtajaksi, jona voi olla yksi henkilö kerrallaan, voi liittokokous kutsua henkilön, joka on erittäin ansiokkaasti toiminut Liiton puheenjohtajana.
Päätöksen kunniajäsenen, kunniajohtajan ja kunniapuheenjohtajan kutsumisesta tulee olla yksimielinen. Liiton myöntämät kunnianosoitukset ovat ainaisia. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

5§
Jäsenen, joka haluaa erota Liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti Liiton hallitukselle tai puheenjohtajalle tai liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Liiton hallitus voi katsoa Liitosta eronneeksi jäsenen, joka on yhden vuoden ajan laiminlyönyt jäsenmaksunsa.

6§
Liiton hallitus voi erottaa Liitosta jäsenen, joka on toiminut vastoin näitä sääntöjä tai aiheuttanut toiminnallaan merkittävää haittaa Liitolle. Ellei erottamispäätös ole yksimielinen, on se alistettava liittokokouksen ratkaistavaksi.

JÄSENMAKSUT JA VELVOLLISUUDET

7§
Liiton varsinaisen jäsenen on vuosittain suoritettava Liitolle liittokokouksen määräämä henkilöjäsenmäärään perustuva jäsenmaksu. Oppilaitosjäsenen on vuosittain suoritettava Liitolle liittokokouksen määräämä henkilöjäsenmäärään perustuva oppilaitosjäsenmaksu.

Laskettaessa 1 momentin mukaista jäsenyhdistyksen jäsenmaksua ja 12 §:n mukaista äänioikeutta jäsenyhdistyksen taiteellinen johtaja rinnastetaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksen henkilöjäseneen riippumatta siitä, onko hän jäsenyhdistyksen jäsen.

Kannattajajäsen suorittaa Liitolle liittokokouksen määräämän kannattaja- tai ainaiskannattajajäsenmaksun.

Liiton kunniajäsenet, kunniajohtaja ja kunniapuheenjohtaja eivät ole jäsenmaksuvelvollisia.

8§
Liiton jäsenyhdistys on velvollinen vuosittain toimittamaan Liitolle omaa toimintaansa koskevat tiedot erikseen ilmoitettavassa laajuudessa.

LIITON TOIMIELIMET

9§
Liiton toimielimet ovat liittokokous, hallitus ja musiikkilautakunta sekä hallituksen alaisena tarvittava määrä työryhmiä.

LIITTOKOKOUS

10§
Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain ennen huhtikuun loppua hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana. Ylimääräinen liittokokous pidetään edellisen liittokokouksen päättämänä aikana tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) Liiton jäsenyhdistyksistä sitä ilmoitettua tarkoitusta varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.

11§
Varsinaisen liittokokouksen ja ylimääräisen liittokokouksen kutsuu koolle hallitus ilmoittamalla siitä sähköpostitse jokaiselle Liiton jäsenelle ja oppilaitosjäsenelle vähintään kahta viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

12§
Varsinaisella jäsenellä on oikeus lähettää liittokokoukseen yksi (1) edustaja jäsenmääränsä alkavaa kahtakymmentäviittä (25) jäsentä kohti. Kullakin edustajalla on yksi (1) ääni, mutta edustaja voi valtakirjalla käyttää koko jäsenyhdistyksensä äänimäärää.

Oppilaitosjäsenellä on oikeus lähettää liittokokoukseen yksi (1) edustaja, jolla on yksi (1) ääni.

Edustajan tulee olla edustamansa jäsenyhdistyksen tai oppilaitosjäsenen jäsen tai taiteellinen johtaja. Valtakirja tulee esittää kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.

Liittokokoukseen voi osallistua hallituksen tai liittokokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Liiton kannattaja- ja kunniajäsenillä, kunniajohtajalla ja kunniapuheenjohtajalla on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Lisäksi hallituksen ja musiikkilautakunnan jäsenillä sekä Liiton työntekijöillä ja toimihenkilöillä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Liittokokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Vaaleissa käytetään suljettua lippuäänestystä, jos yksikin kokousedustaja tai ehdolla oleva henkilö sitä vaatii.

13§
Liittokokouksen avaa Liiton puheenjohtaja tai puheenjohtajan ollessa estynyt Liiton varapuheenjohtaja. Kokoukselle on valittava puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– esitetään kertomus Liiton edellisen vuoden toiminnasta, tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,
– päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
– määrätään palkkioiden ja korvausten perusteet,
– määrätään jäsen- ja oppilaitosjäsenmaksu sekä kannattaja- ja ainaiskannattajajäsenmaksu seuraavaksi kalenterivuodeksi,
– vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä mahdolliset tarkennukset kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon,
– päätetään Liiton kuulumisesta muihin yhdistyksiin ja järjestöihin,
– toimitetaan vuorovuosina Liiton hallituksen puheenjohtajan, joka toimii samalla liiton puheenjohtajana, ja Liiton taiteellisen johtajan vaali kahdeksi vuodeksi kerrallaan,
– vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä alkavaksi toimikaudeksi,
– toimitetaan hallituksen jäsenten vaali,
– valitaan yksi tilintarkastaja ja hänen varahenkilönsä,
– käsitellään kokouskutsussa mainitut hallituksen ja jäsenten esittämät muut asiat, jotka on ilmoitettava hallitukselle kirjallisesti ennen tammikuun 15. päivää.

HALLITUS

14§
Hallitukseen kuuluu hallituksen puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä (4) ja enintään seitsemän (7) muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on yksi (1) vuosi alkaen ja päättyen varsinaisessa liittokokouksessa.

Liiton puheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta alkaen ja päättyen varsinaisessa liittokokouksessa. Liiton puheenjohtajana voi olla korkeintaan kolme (3) toimikautta peräkkäin.

Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi (1) vuosi alkaen ja päättyen varsinaisessa liittokokouksessa. Hallituksen jäsenenä voi olla korkeintaan kuusi (6) toimikautta peräkkäin.

15§
Hallitus valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan, joka on samalla Liiton varapuheenjohtaja, ja nimittää musiikkilautakunnan, joka hoitaa hallitukselle vastuuvelvollisena sen hoidettavaksi annettuja tehtäviä. Hallitus hoitaa liittokokoukselle vastuuvelvollisena sille lain tai sääntöjen mukaan kuuluvia tehtäviä sekä sen hoidettavaksi annettuja Liiton käytännön asioita ja toimeenpanee liittokokouksen päätökset. Tarvittaessa hallitus kutsuu sihteerin. Hallitus voi myös nimittää keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta toimihenkilöitä ja toimikuntia avukseen.

16§
Hallitus kokoontuu Liiton puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä, Liiton varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Taiteellisella johtajalla tai hänen ollessaan estyneenä musiikkilautakunnan varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

17§
Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä toisaalla on mainittu:
– laatia vuosittain kertomus Liiton toiminnasta ja tilinpäätös sekä esittää ne ja tilintarkastajan lausunto liittokokoukselle,
– laatia vuosittain Liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä mahdolliset tarkennukset kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon ja esittää ne liittokokoukselle,
– myöntää Liiton merkit, ruusukkeet ja muut huomionosoitukset sekä vahvistaa näitä ja liiton laulajamerkkejä koskevat säännöt,
– hoitaa työnantajan ominaisuudessa Liittoon työsuhteessa olevia koskevat asiat sekä valvoa Liiton palveluksessa olevien toimihenkilöiden toimintaa ja vahvistaa näille tarvittavat toimintaohjeet,
– päättää laulujuhlista, kilpailuista ja muista liiton tilaisuuksista sekä niiden ohjelmasta, johtajista ja muusta organisaatiosta,
– suunnitella Liiton pitkän tähtäimen toimintaa ja kehitystyötä.

MUSIIKKILAUTAKUNTA

18§
Musiikkilautakuntaan kuuluu liittokokouksen valitsema Liiton taiteellinen johtaja puheenjohtajana, sekä vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) jäsentä, jotka Liiton hallitus valitsee.

Liiton taiteellisen johtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta alkaen ja päättyen varsinaisessa liittokokouksessa. Musiikkilautakunnan jäsenen toimikausi on yksi vuosi, joka alkaa valinnasta ja päättyy hallituksen valittua uudet musiikkilautakunnan jäsenet.

Musiikkilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu sihteerin.

Liiton puheenjohtajalla tai hänen ollessaan estyneenä Liiton varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus musiikkilautakunnan kokouksissa.

19§
Musiikkilautakunnan tehtävänä on:
– koordinoida Liiton taiteellista toimintaa,
– suunnitella ja ohjata Liiton taiteellista, koulutus- ja valistustoimintaa ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia hallitukselle,
– tehdä hallitukselle ehdotuksia uusien sävellysten sekä sovitusten julkaisemisesta,
– tehdä hallitukselle ehdotus Liiton laulajamerkkien ohjelmistosta, suoritustavasta ja säännöistä,
– valvoa merkkisääntöjen määräämällä tavalla laulajamerkkien suorittamista,
– tehdä hallitukselle ehdotus laulujuhlien, kilpailujen ja muiden Liiton tilaisuuksien ohjelmasta, johtajista ja muusta taiteellisesta organisaatiosta.

LIITON MERKIT, RUUSUKKEET JA KUNNIANOSOITUKSET

20§
Liiton merkeistä, ruusukkeista ja muista huomionosoituksista määrätään erillisessä Liiton hallituksen vahvistamassa merkkiohjesäännössä.

LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN

21§
Liiton nimen kirjoittavat Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä jonkun toisen hallituksen jäsenen tai hallituksen siihen oikeuttaman työntekijän tai toimihenkilön kanssa.

TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS

22§
Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja jätetään tilintarkastajalle viimeistään neljä (4) viikkoa ennen varsinaista liittokokousta. Tilintarkastajan tulee jättää tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

23§
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa liittokokouksen päätöksellä. Asiasta on ilmoitettava kokouskutsussa ja muutoksen on, tullakseen hyväksytyksi, saatava vähintään 3/4 annetuista äänistä.

LIITON PURKAMINEN

24§
Jos Liitto ehdotetaan purettavaksi, on asia käsiteltävä sitä varten koolle kutsutussa liittokokouksessa ja ehdotuksen on, tullakseen hyväksytyksi, saatava vähintään 5/6 annetuista äänistä. Tämä päätös on muuttumattomana vahvistettava vähintään kuukausi sen jälkeen pidettävässä uudessa liittokokouksessa ja vähintään samalla äänten enemmistöllä. Purkamisesta päättävien liittokokousten tulee olla peräkkäisiä.

Jos Liitto purkautuu, sen varat luovutetaan käytettäväksi mieskuorotoiminnan edistämiseen purkautumisesta päättävän liittokokouksen määräämällä tavalla.

Säännöt on hyväksytty liittokokouksessa 14.2.2021 ja vahvistettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 11.5.2021.